top of page
SOVITTELU

MITÄ SOVITTELU ON? 

 

Sovittelussa neutraali kolmas osapuoli (=sovittelija) auttaa osapuolia päättämään erimielisyyden.

​

Piritan soveltama sovittelu eroaa muusta Suomessa ja Euroopassa tunnetusta sovittelusta, kuten tuomioistuinsovittelusta tai asianajajien tarjoamasta sovittelua. Pirita toi liiketoimintalähtöisen sovittelun Yhdysvalloista Suomeen. Kyseessä on liiketoimintalähtöinen ja strukturoitu neuvotteluprosessi, jossa osapuolilla on mahdollisuus testata parasta mahdollista neuvottelutulosta (tämä ei ole mahdollista normaaleissa neuvotteluissa).

​

Koska kyseessä on uniikki neuvotteluprosessi, siitä ei voi tietää, ellei siitä ole kuunnellut Piritaa.

​

​

MILLOIN SOVITTELUA KANNATTAA KÄYTTÄÄ?

 

Sovittelua voi käyttää missä vaiheessa erimielisyyttä tahansa. Eniten kuluja ja aikaa kuitenkin säästää silloin, kun osapuoli käyttää Piritan tarjoamaa strukturoitua neuvotteluprosessia perinteisten neuvottelujen sijasta. Piritan tarjoamaa menettelyä voi käyttää myös silloin, kun omat neuvottelut pitkittyvät, osapuolet ovat jumissa omissa poteroissaan tai neuvottelut ovat kokonaan epäonnistuneet.

​

​

MITKÄ OVAT SOVITTELUN HYÖDYT?

 

Ajan ja rahan säästäminen.

 

Mikäli erimielisyys sovitellaan,

​

  1. osapuolet säästävät ajan ja rahan, joka muuten käytettäisiin pitkiin neuvotteluihin, oikeudenkäynteihin tai välimiesmenettelyyn;

  2. erimielisyys ratkaistaan nopeasti. Yleensä Piritan sovittelussa asia ratkaistaan yhden viikon aikajänteellä, josta yksi päivä on varsinainen neuvottelupäivä;

  3. osapuolet päättävät erimielisyyden ratkaisun itse. Päätösvaltaa ei siten anneta sovittelijalle (vrt. oikeudenkäynnit ja välimiesmenettely, jossa päätösvalta on tuomarilla tai välimiehellä).

​​

Sovittelu onkin erinomainen tapa hallita riskiä ratkaisun sisällöstä. Lisäksi osapuolten väliset suhteet säilyvät hyvinä. Kaikki on luottamuksellista.

​

Piritan sovittelussa on lisäksi etuna se, että osapuolet pystyvät testaamaan parasta mahdollista neuvottelutulosta (tämä ei ole mahdollista perinteisissä neuvotteluissa).

​

​

MILLAINEN SOVITTELUPROSESSI ON?

 

Sovittelun vaiheet yleisellä tasolla ovat:

  1. sovittelusopimuksen allekirjoitus;

  2. valmistelu;

  3. sovittelupäivä; ja

  4. sovintosopimuksen allekirjoittaminen sovittelupäivänä.

​

​

MIKÄLI HALUAN SOVITELLA ERIMIELISYYDEN, MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ?

 

In-house juristi / toimitusjohtaja ottaa yhteyttä vastapuolen in-house juristiin / toimitusjohtajaan ja pyytää heitä kuuntelemaan sovittelijaa siitä, mistä tarjoamassani liiketoimintalähtöisessä neuvotteluprosessissa on kysymys.

 

Mikäli asiassa on jo mukana asianajajia, ehdotusta ei tehdä asianajajien välityksellä, koska heillä on asiassa omat taloudelliset intressit ja he pyrkivät yleensä estämään sovittelut toteutumasta (pelko laskutuksen menetyksestä kyseessä olevassa erimielisyydessä ja asiakkaiden menetyksestä pidemmällä tähtäimellä, mikäli asiakas haluaa käyttää sovittelua muissakin erimielisyyksissä). Asianajajat haluavat yleensä itse neuvotella, mikä on kalliimpaa kuin sovittelu, kestää pidempään ja asia lipsahtaa helposti oikeudenkäyntiin / välimiesmenettelyyn.

Kerron tapaamisessa soveltamastani menettelystä, sen hyödyistä ja prosessista. Kaikki voivat kysyä kysymyksiä. Tapaamisessa ei tarvitse sopia mitään tai sitoutua mihinkään.

​

Tapaamisessa osapuoli kuulee oikeat faktat tästä menettelystä, mahdolliset ennakkoluulot käsitellään ja osapuoli rakentaa luottamusta tähän menettelyyn ja sovittelijaan. Tapaaminen on käytännössä ainoa menestyksekäs tapa ehdottaa sovittelua.

​

Pyydäthän minulta lisätietoa tapaamisesta.  ​

​

​

OVATKO SOVITTELUSSA TEHDYT SOVINTOSOPIMUKSET TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISIA?

 

Sovittelussa solmitut sovintosopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia Suomessa ja lähtökohtaisesti myös EU:ssa (ks. Suomen osalta laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) ja EU:n osalta direktiivi 2008/52/EY). Sovintosopimukset voidaan vahvistaa myös välitystuomiolla täytäntöönpanokelpoiseksi.

 

HUOM. Vaikka osapuolet olisivat riidanalaisessa sopimuksessa sopineet toisenlaisesta riidanratkaisusta, tämä ei estä sovittelun käyttöä, mikäli molemmat osapuolet haluavat ratkaista erimielisyyden sovittelussa.

​

​

bottom of page