top of page
SOVITTELU

MITÄ SOVITTELU ON? 

 

Sovittelussa neutraali kolmas osapuoli (=sovittelija) auttaa osapuolia päättämään erimielisyyden.

Piritan soveltama sovittelu eroaa muusta Suomessa ja Euroopassa tunnetusta sovittelusta, kuten tuomioistuinsovittelusta tai asianajajien tarjoamasta sovittelua.

 

Pirita toi liiketoimintalähtöisen sovittelun Yhdysvalloista Suomeen ja muokkasi prosessin tänne sopivaksi. Kyseessä on liiketoimintalähtöinen ja strukturoitu neuvotteluprosessi, jossa erimielisyydet sovitaan lähtökohtaisesti yhden viikon aikajänteellä. Osapuolilla on myös mahdollisuus testata parasta mahdollista neuvottelutulosta (tämä ei ole mahdollista normaaleissa neuvotteluissa tai muissa sovitteluissa).

Koska kyseessä on uniikki neuvotteluprosessi, siitä kannattaa kuunnella Piritaa, jos prosessista haluaa tietää. 

MILLOIN SOVITTELUA KANNATTAA KÄYTTÄÄ?

 

Sovittelua voi käyttää missä vaiheessa erimielisyyttä tahansa. Piritan tarjomaa sovittelua voi käyttää perinteisten neuvottelujen sijasta tai kun omat neuvottelut ovat jumissa, pitkittyvät tai ovat kokonaan epäonnistuneet. Eniten aikaa ja kuluja säästää, kun osapuoli käyttää Piritan tarjoamaa sovittelua  aikaisessa vaiheessa.

MITKÄ OVAT SOVITTELUN HYÖDYT?

 

Ajan ja rahan säästäminen.

 

Mikäli erimielisyys sovitaan sovittelussa,

  1. osapuolet säästävät ajan ja rahan, joka muuten käytettäisiin pitkiin neuvotteluihin, oikeudenkäynteihin tai välimiesmenettelyyn;

  2. erimielisyys ratkaistaan nopeasti. Piritan sovittelussa asia ratkaistaan lähtökohtaisesti yhden viikon aikana, josta yksi päivä on varsinainen neuvottelupäivä;

  3. osapuolet päättävät erimielisyyden ratkaisun itse. Päätösvaltaa ei siten anneta sovittelijalle (vrt. oikeudenkäynnit ja välimiesmenettely, jossa päätösvalta on tuomarilla tai välimiehellä).

Sovittelu on erinomainen tapa hallita riskiä ratkaisun sisällöstä, koska tuomioistuinratkaisun lopputulos on aina epävarma. Lisäksi osapuolten väliset suhteet säilyvät hyvinä. Kaikki on luottamuksellista.

Piritan sovittelussa on lisäksi etuna se, että osapuolet pystyvät testaamaan parasta mahdollista neuvottelutulosta (tämä ei ole mahdollista perinteisissä neuvotteluissa tai muissa sovitteluissa).

MILLAINEN SOVITTELUPROSESSI ON?

 

Sovittelun vaiheet yleisellä tasolla ovat:

  1. sovittelusopimuksen allekirjoitus;

  2. valmistelu;

  3. sovittelupäivä; ja

  4. sovintosopimuksen allekirjoittaminen sovittelupäivänä.

MIKÄLI HALUAN SOVITELLA ERIMIELISYYDEN, MITÄ MINUN PITÄISI TEHDÄ?

 

In-house juristi / toimitusjohtaja ottaa yhteyttä vastapuolen in-house juristiin / toimitusjohtajaan ja pyytää heitä kuuntelemaan sovittelijaa siitä, mistä tarjoamassani liiketoimintalähtöisessä neuvotteluprosessissa on kysymys.

 

Mikäli asiassa on jo mukana asianajajia, ehdotusta ei tehdä asianajajien välityksellä, koska heillä on asiassa omat taloudelliset intressit ja he pyrkivät yleensä estämään sovittelut toteutumasta (pelko laskutuksen menetyksestä kyseessä olevassa erimielisyydessä ja asiakkaiden menetyksestä pidemmällä tähtäimellä, mikäli asiakas haluaa käyttää sovittelua muissakin erimielisyyksissä). Asianajajat haluavat yleensä itse neuvotella, mikä on kalliimpaa kuin sovittelu, kestää pidempään ja asia lipsahtaa helposti oikeudenkäyntiin / välimiesmenettelyyn.

Kerron tapaamisessa soveltamastani menettelystä, sen hyödyistä ja prosessista. Kaikki voivat kysyä kysymyksiä.

Tapaamisen järjestäminen sovittelijan kanssa on käytännössä ainoa menestyksekäs tapa saada sovitteluehdotus läpi, koska vasta tapaamisessa osapuoli todella ymmärtää, että mistä tässä menettelyssä on kysymys. Olen luonut tämän menettelyn osittain itse, joten tästä menettelystä on mahdotonta tietää ilman tapaamista.

Tähän menettelyyn liittyy myös paljon virheellisiä käsityksiä ja turhia ennakkoluuloja, jotka käsitellään tapaamisessa. Tapaamisessa osapuoli kuulee oikeat faktat tästä menettelystä ja rakentaa luottamusta tähän menettelyyn ja sovittelijaan.

Tapaamisessa ei tarvitse sopia mitään tai sitoutua mihinkään.

OVATKO SOVITTELUSSA TEHDYT SOVINTOSOPIMUKSET TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISIA?

 

Sovittelussa solmitut sovintosopimukset ovat täytäntöönpanokelpoisia Suomessa ja lähtökohtaisesti myös EU:ssa (ks. Suomen osalta laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011) ja EU:n osalta direktiivi 2008/52/EY). Sovintosopimukset voidaan vahvistaa myös välitystuomiolla täytäntöönpanokelpoiseksi.

 

HUOM. Vaikka osapuolet olisivat riidanalaisessa sopimuksessa sopineet toisenlaisesta riidanratkaisusta, tämä ei estä sovittelun käyttöä, mikäli molemmat osapuolet haluavat ratkaista erimielisyyden sovittelussa.

bottom of page